Onko joskus enemmän kahvin paikka kuin maanantaiaamuna?

Paikka: kotitoimisto
Aika: maanantai
Kahvi: ihanmikävaan

Ks. otsikko. Ei mulla muuta tänään.

"Haluamme Starbucksin Suomeen"

Paikka: lento Espanjaan
Aika: iltapäiväkahviaika
Kahvi: Starbucks



Easyjet on alkanut tarjoilla lennoillaan Starbucksin kahvia. Katsokaa mikä sokeriläjä! Lentoemäntä pakkasi eteeni kuusi pussillista sokeria yhtä kahvikupillista varten.


Facebookissa on kolme Starbucksia Suomeen vaativaa ryhmää. Miksi? Starbucksin kahvihan ei oikeastaan ole yhtään sen kummempaa kuin kotona keitetty Kulta-Katriina. 


Starbucksilla on hauska logo ja pahvimukista siemailusta tulee mieleen Frendit tai Sinkkuelämää, tuotteistus ja markkinointi on hoidettu hienosti. Senkin toki myönnän, että Starbucks-sisustus on sohvine ja upottavine nojatuoleineen tällaista kaupunkihengailijaa miellyttävä, ja plussana paljon reissaavalle on, että Starbucksiin astuessaan aina tietää, mitä saa.


Näistä syistä itsekin silloin tällöin kulutan kyseisen firman palveluita. Mutta itse kahvi ja oheiset... niissä ei ole mitään erityistä. Ehkä juuri siksi noissa kolmessa Starbucksia Suomeen vaativassa Facebook-ryhmässä on jäseniä tällä hetkellä yhteensä 571.

Kahvia ja sidontaa

Paikka: Fleuriste, Punavuori

Aika: tiistai-iltapäivä

Kahvi: cafe creme (pahoitteluni, että tuosta päältä puuttuu kaksi erisuuntaista hipsua)

Ai niin, tämä blogi. Olin pari viikkoa flunssassa ja silloin ei oikein kahvi maistu. Tee valtaa silloin kahvin paikan. Nyt maistuu.

Kävelen Uudenmaankatua ja eksyn kahville kukkakauppaan. Kyseessä eivät ole sidonnanodottelukahvit, vaan pieni kahvila, jonka perällä on pieni kukkakauppa. Omistaja on ex-diplomaatti ja kahvinystäväfloristi. Täällä tarjoillaan pöytiin, kohteliaasti. Tarjolla on myös kukkaisleivoksia ja retriittejä. Olen ottamassa mustana, kiitos, mutta viereisellä pöydällä lepää oheisen kuvan mukainen installaatio ja päätän kokeilla samanlaista.

Juon suloisen pehmeää kahvia kukin ja perhosin somistellusta kupista. Katselen vastapäisen jugendlinnan roheaa kiviseinää, joka luo hyvän kontrastin ikkunalaudalle asetellulle ruusukimpulle. Kuuntelen naisia ympärilläni ja muistan, että tänään on naistenpäivä. Haluan ulos.

Ehdotus bussipysäkillä

Paikka: eräs helsinkiläinen bussipysäkki
Aika: aamulla työmatka-aikaan
Kahvi: Picnicin take away

Luulin ettei tällaista olisi kuin sarjakuvissa. Kävin tänään aamulla seuraavan keskustelun bussia odotellessani. T= joku tuntematon, M = minä.


T: Kiva ilma tänään.
M: Joo niin on.
T: Mihis sä oot menossa?
M: Töihin.
T: Mites, lähdetkö illalla ulos?
M: No en mä taida lähteä.
T: Ai sä et käy ulkona ollenkaan?


Niin. En käy ulkona ollenkaan.

Mummo, kahvi ja konttori

Paikka: Helsinki

Aika: torstaina töiden lomassa

Kahvi: suodatinkahvi

Päivän sympaattisin uutinen! YLE: Konttoriin haetaan rupattelevaa mummoa.

Willi Opitz ja Viini-lehti

Paikka: Toimisto (kyllä, bloggaan taas työpaikalla)

Aika: Tiistai-ilta klo 17.14

Kahvi: Suodatinkahvi

En liittynyt suklaakerhoon. Sen sijaan olen nyt tilannut Viini-lehden. Totesin, että kun kuitenkin luen sitä mielelläni, niin miksei sitten suoraan omasta postiluukusta kannettuna. Tosin jotain muutoksen tuulia taisi toimituksessa juuri olla, saa nähdä miten homma jatkuu.

Viime viikonloppuna maistelimme punkkuja, tuttavallisemmin punkkareita, tämä ei ole meillä mitään tiukkapipotoimintaa. Illan teemana oli pinot noir ilman mitään tarkempia rajauksia. Kuudesta pullosta voittajaksi asiantuntevan raadin käsissä, tai siis suissa, päätyi Itävallan edustaja Willi Opitz vuodelta 2008. Hinta Alkossa 16,59 euroa.

PS. Viini-lehden näytenumeron voi tilata mukavasti yhdellä eurolla. Suosittelen mitä lämpimimmin.

(Kuva: Kotijakeittio.fi)